Kappale 18: Eroosio - liikuttavat voimat

Eroosio

Eroosiolla tarkoitetaan kallio- ja maaperän kulumista veden, tuulen tai jään liikuttaessa rapautumistuotteita paikasta toiseen. Virtaava vesi kuluttaa maankamaraa eniten. Se kuluttaa uomaa virratessaan ja ottaa rapautumistuotteet mukaansa. Tuuli kuluttaa maata yhdessä veden kanssa synnyttäen aallokon. Tuuli myös synnyttää dyynejä kun se kasaa hiekkaa. Jää kuluttaa maata edetessään, sillä se ottaa samalla mukaansa kiviainesta, joka kuluttaa maata hangatessaan sitä.

Kappale 17: Rappautuminen -Kallio murenee

Rapautuminen

Rapautumisella tarkoitetaan kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Sen seurauksena muodostuu kivennäismaalajeja. Rapautumista esiintyy fysikaalisessa, kemikaalisessa ja organogeenisessa muodossa.

Kappale 16: Magmaa ja maanjäristyksiä

Magma

Magma on maansisäistä kiviainesta joka on sulaa. Kun se purkautuu maan päälle sitä kutsutaan laavaksi. Laava muodostaa yhdessä tuhkan kanssa kerrostuluvuoria ja laava muodostaa kilpitulivuoret jos se on tarpeeksi basalttista ja emäksistä.


Litosfäärilaatat

Maanjäristys tapahtuu, kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden. Tällöin kallioperä repeää ja energia vapautuu nopeasti, aiheuttaen seismisiä aaltoja. Suurinosa tapahtuu litosfäärilaattojen reunoilla, mutta maanjäristyksiä tapahtuu myös laattojen keskellä.

Maanjäristysalueet.

Kappale 17: Rapautuminen - kallio murenee

Rapautuminen

Rapautumisella tarkoitetaan kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Kallioperän kovuus vaikuttaa rapautumisennopeuteen. Kun irronnut kiviaines kasaantuu syntyy kivennäismaalajeja. Rapautumisia on erilaisia. Fysikaalisessa eli mekaanisessa rapautumisessa kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Ja organogeeninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa rapautumista.

Kappale 14: Maa - Kolmas kivi auringosta

Maapallo

Maapallo sai alkunsa pöly. ja kaasupilvistä noin 4.6miljardia vuotta sitten. Alkuvaiheessa maapallo oli kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nostivat jatkuva meteoriittipommitus sekä maapallon sisäisten radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Kun lämpötila nousi, raskaammat alkuaineet rauta ja nikkeli silivat ja alkoivat vajota kohti maapallon sisäosia. Samalla ne työnsivät kevyempiä aineita pintaa kohti. Meteoripommituksen loputtua maapallon pinnalle alkoi jähmettyä kiinteä kivikehä eli litosfääri.

Kappale 15: Geologinen kierto - kivikierrätystä

Mineraalit

Mineraalit ovat eri alkuaineiden muodostamia kemiallisia yhdisteitä ja ne muodostavat suurimman osan maanpallon kuoresta ja kivistä. Jotta aine voidaan luokitella mineraaliksi, sen tulee olla kiinteä, homogeeninen eli yhtennäinen ja syntynyt luonnon prosessissa. Yhteensä mineraaleja yli tunnetaan 4200 kappaletta. Kivilajit koostuvat mineraaliesta ja kivilajit muodostavat yhdessä kallioperän.

Geologinen kierto

Maapallolla syntyy jatkuvasti uutta kallioperää ja vuoristoja mm.vulkanismin avulla. Samalla vuoristot rapautuvat ja pinnan muodot tasoittuvat. Lopuksi irronneet kiviaineet kulkeutuvat meriin ja vajoavat pohjaan. Näin kivet ovat kokoajan liikkeessä ja muuttuvat samalla erilaisiksi kivilajeiksi paineen ja lämpötilan takia

Kappale 13: Biomit päiväntasaajalta navoille

Biomit

Biosfääri muodostuu sinne , missä ilma, vesi ja maaperä yhdistyvät. Veden ja alkuaineiden kiertokulku on ikuista elottoman ja elollisen luonnon välillä.  Kasvit, joilla on samantyyppiset kasvupaikkavaatimukset, muodostavat suuria kasviyhdyskuntia. Ne muodostavar eliöiden ja elottomien tekijöiden kanssa biomeja. Biomeja ovat Trooppiset- ja subtrooppiset sademetsät, savannit, monsuunimetsät, aavikot, nahkealehtinen kasvillisuus, lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät, arot, havumetsät, tundra ja vuoristo kasvillisuus.