Kappale 1: Mitä, missä ja miksi

Maantiede

Maantiede eli geografia on yleissivistävä tieteenala. Se tutkii luonnon ja ihmisen ilmiöitä ja niiden syitä ja seurauksia. Aina 1800-luvulle asti maantiede oli löhinnä karttojen laatimista. Nykyisin maantiede tutkii luontoa ja ihmisen luomia järjestelmiä sekä niiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Luonnon ja ihmisen suhdetta tarkastellaan maantieteessä aina alueellisesti. Alueellisuus vaihtelee lokaalista globaaliin eli paikallisesta maailmanlaajuiseen. Maantieteelle on ominaista synteesien tekeminen. Maantiede jaetaan yleismaantieteeseen ja aluemaantieteeseen.

Kartta

Kartta on yleistetty kuva alueesta ja sen keskeisistä piirteistä. Kartografia eli karttaoppi on karttojen tuottamiseen keskittynyt tieteenala. Maantieteen isänä voidaan pitää kreikkalaista Erasthothenestä, koska hän otti käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioi maapallon ympäryysmitan.Suurin edistysaskel maantieteessä on, kun maapalloa päästiin kuvaamaan lentokoneesta satelliittien avulla. Satellittien avulla saadaan myös elävää kuvaa maapallolta. Satelliitteihin perustuvaa GPS-paikannusta höydyntävät monet tahot, kuten laiva-, taksi- ja lentoliikenne. Karttaprojektio on menetelmä, jossa maan pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. Koska maa on pallomainen, sitä ei voi levittää suoraan tasoksi ilman, että joko välimatkat, muodot tai suunnat vääristyvät. Siksi en kehitelty useita karttaprojektioita jotka soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.

Vanha kartta

 Paikkatieto on sijintiin liittyvää tietoa, Perinteisintä paikkatietoa ovar kartat. Niissä löytyvät sijaintitioedot ja ominaisuustiedot. Yksittäiset paikkatiedot muodostavat paikkatietoaineiston. Nämä aineistot ovat digitaalista tietoa, jota käsitellään erityisten paikkatieto-ohjelmistojen avulla. Paikkateitojärjestelmä eli GIS muodostuu ohjelmistosta, sen käyttäjustä ja paikkatietoaineistosta.