Maapallo
Maa on pyöreä, hieman navoiltaan litistynyt taivaanlappale, geoidi. Maan läpi kulkee kuviteltu akseli navalta navalle, jonka ympäri maapallo pyörii itään. Kierros kestää yhden vuorokauden ja saa aikaan vuorokaudenajat. Pyöriminen saa myös aikaan coriolis-ilmiön, joka kääntää verivirtoja ja tuulia.
Aikavyöhykkeet
Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkesee. Tätä järjestelmää sanotaan GMT-aikavyöhykejärjestelmäksi ja se on maailmanlaajuinen. Järjestelmä perustuu sopimukseen siitä, että nollapituuspiiri kulkee Lontoon kautta ja siitä 7,5 astetta itään ja länteen noudatetaan GMT-aikaa. Siirryttäessä länteen vähennetään GMT-ajasta tunti 15 asteen välein ja siirryttäessä itään siihen lisätään tunti 15 asteen välein. Aikavyöhykkeiden kohdatessa Tyynellämerellä on kansainvälinen päivämääräraja, kun sen ylittää, vaihtuu vuorokausi. Nykyään lähes identtinen järjestelmä UTC on kuitenkin korvannut GMT-järjestelmän.
Maa kiertää Aurinkoa hieman soikealla kiertoradallaan ja se on kallistunut akseliinsa nähden, nämä aiheuttavat vuodenaikojen vaihtelun. Yksi kierros Auringon ympäri kestää tarkalleen 365 päivää ja 6 tuntia,
jonka takia joka neljänteen vuoteen lisätään yksi päivä, etteivät
vuodenajat menisi sekaisin pitkällä aikavälillä. Kun Maan pohjoinen pallonpuolisko on kääntyneenä Aurinkoon päin, pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä, samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi. Ja Kun eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä, niin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi. Mutta käntöpiirien välinen alue saa vuodenajasta riippumatta aina paljon Auringon säteilyä, sillä Aurinko paistaa aina kohtisuoraan johonkin päin sitä aluetta, jolloin alueella on käytännössä aina kesä.
Valaistusvyöhykkeet
Kääntöpiirien välistä aluetta, joka saa jatkuvasti Auringon säteilyä, kutsutaan tropiikiksi, siellä päivän pituus on noin 12 tuntia. Kalottialueilla Auringon säteily on vähäistä vuodenajasta riippumatta, sillä säteily jakaantuu laajalle alueelle. Kalottialueilla esiintyy myös yötön yö ja kaamos kerran vuodessa. Kalottialueiden ja tropiikin välissä on keskileveyksien alue, siellä aurinko ei koskaan paista suoraan maanpintaa kohti, muttei siellä myöskään ole kaamosta tai yötöntä yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti