tiistai 19. marraskuuta 2013

Kappale 2: Aurinko - tähti tähtien joukossa

Yleistä

Nykytieteen mukaan maailmakaikkeus sai alkunsa noin 13.7 miljardia vuotta sitten. Alkuräjähdyksen energiasta pieni osa säteilee edelleen taustasäteilynä. Maailmankaikkeus on suunnattoman suuri, tyhjä ja kylmä - lämpötila on vain kolme astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Kaikesta materiasta noin 70% on vetyä ja noin 30% heliumia, muita alkuaineita on hyvin pieni määrä. Aine ei ole jakautunut tasaiseti maailmankaikkeudessa, siitä suurinosa on keskittynyt tähtiin ja galakseihin, joita alkioi syntyä noin puolen miljardin vuoden kuluttua alkuräjähdyksestä. Galaksit etääntyvät toisistaan edelleen alkurjähdyksen seurauksena. Vielä ei tiedetä loppuuko laajeneminen vai kiihtyykö se. Epäselvää on myös se onko alkuräjähdyksessä syntynyt muitakin maailmakaikkeuksia.

Aurinkokunta


http://www.seasky.org/solar-system/assets/animations/solar_system_menu.jpgAurinkokunta on syntynyt noin 4.6 miljardia vuotta sitten pölystä ja kaasuista muodostuneen pyörivä kiekkomaisen pilven tiivistyessä. Lähellä tapahtui todennäköisesti supernova räjähdys, josta vapautui alkuaineita planeettojen rakennusaineiksi. Pöly- ja kaasupilven pyörimisnopeus kiihtyi ja sen keskustaan, tiheimpään kohtaan muodostui Aurinko. Ympärille jääneistä aineistä tiivistyi planeetat ja niiden kuut, kääpiöplaneetat ja lisäksi asteroidit, meteoriiti ja komeetat. Planeetat kiertävät Aurinkokunnan keskustähteä kaikki samaan suuntaan ja niiden kiertorata on melkein samassa tasossa. Planeetat jaetaan kahteen ryhmään: kiviplaneettoihin ja kaasuplaneettoihin.

Aurinko

http://www.nasa.gov/images/content/171925main_heliolayers_label_516.jpgAurinko on hehkuvan kuuma, jättiläismäinen kaasupallo. Se muodostaa 99,8 % Aurinkokuntamme massasta. Aurinko koostuu pääosin vedystä ja heliumista. Se pyörii akselinsa ympärin noin kerran kuukaudessa. Auringon ytimen lämpötila on 15 miljoonaa astetta. Ytimen kuumuudessa ja paineessa tapahtuu fuusioreaktioita. Syntynyt energia siirtyy hitaasti pinnalle eli tänään maapallolle saapunut säteily on syntynyt miljoonia vuosia sitten maapallon ytimessä. Auringon pintaa kutsutaan fotosfääriksi, sen lämpötila on noin 5500 astetta. Siinnä on kylmempiä kohtia joita kutsutaan auringonpilkuiksi ja ne erottuvat fotosfääristä tummempina kohtina. Fotosfäärin ulkopuolella on 1500km paksuinen kerros: Kromosfääri. Se on ohut kaasukerros. Korona on Auringon uloin kaasukehä, jossa hiukkaistiheys on erittäin alhainen ja lämpötila korkea. Koronasta virtaa aurinkotuulia kaikkialle aurinkokuntaan.

Auringon tulevaisuus

Tähdet syntyvät, säteilevät ja kuolevat. Pienet tähdet elävät pidemoään ja kun ne kuolevat se lakkaa säteilemästä ja luhistuu ja jäähtyy valkoiseksi kääpiöksi. Suuri tähti räjähtää elämänsä lopussa  valtavana supernovana: hetken tähti loistaa kirkkaampana kuin kokonainen galaksi ja luuhistuu kasaan neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi.

Oma keksikokoinen tähtemme, Aurinko, on elämänsä puolessa välissä. Sen Vetyvarastot riittävät vielä noin 5 miljardia vuotta. Kun tähden vetyvarastot vähenevät, fuusioreaktiot siirtyvät kauemmaksi ytimestä ja tähti laajenee. Siitä syntyy punainen jättiläinen. Sen pinta ylettää melkein maan radalle. Lopulta punaisen jättiläisen uloimmat osat hajoavat sumuksi ja sisäosat luuhistuvat valkoiseksi kääpiöksi. Tähti jäähtyy ja sammuu. Sen elämä päättyy ja siitä tulee musta kääpiö.http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/astro/imgast/sunfut.gif

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti